Kaupungit · Hämeenlinna
Hämeenlinnan juutalaiset
Hämeenlinnassa toimi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa pieni juutalainen yhteisö. Sen olemassaolosta muistuttaa nykyään enää Ahveniston juutalainen hautausmaa, jossa on kaikkiaan 42 hautaa. Vanhin niistä on vuodelta 1856.
Sotilaista kauppiaiksi
Hämeenlinnan juutalaiset olivat alun perin sotilaita, jotka saivat luvan asettua kaupunkiin vapauduttuaan sotilaspalveluksesta. Heidän taloudellinen asemansa koheni, kun he siirtyivät rihkaman ja käytettyjen vaatteiden kaupasta kannattavampaan liiketoimintaan. Juutalaisista on mainintoja Hämeenlinnan kaupungin papereissa 1880-luvulta alkaen. Yhteisö palkkasi jossakin vaiheessa rabbin, ja varakkaammilla perheillä oli ajoittain palveluksessaan koti- ja heprean opettajia.
Pieni ja haavoittuvainen yhteisö
Juutalaiset olivat Hämeenlinnassa harvalukuisia, ja yhtä perhettä kohdannut taloudellinen vastoinkäyminen heijastui helposti koko yhteisöön. Esimerkiksi lihakauppaa ja makkaratehdasta pyörittäneet Rosenbergit joutuivat vuonna 1889 merkittävän lehdistökeskustelun kohteeksi, kun perhe ajautui konkurssiin ja sen pää liikekumppaneineen pakeni maasta.
Karkotukset ja yhteisön loppu
Yhteisön kohtaloksi koitui Hämeen läänin kuvernöörin Rafael Spåren karkotuskampanja. Spåre edusti antisemitistisiä asenteita ja ankaraa sotilaskomentoa, ja hänen käskystään juutalaisten karkotukset alkoivat tammikuussa 1913. Tässä vaiheessa yhteisöstä oli käytännössä jäljellä enää Krapiffskyn perhe. Vuonna 1915 Spåren listauksessa todettiin, että hänen hallitsemassaan Hämeen läänissä asui enää kuusitoista juutalaista.
Krapiffskyt yrittivät parhaansa säilyttääkseen oikeuden asua Hämeenlinnassa ja uusivat säännöllisesti oleskelulupansa, mutta joutuivat lopulta taipumaan. Hämeenlinnan viimeinen juutalainen, Amerikassa sokeutunut Aron Krapiffsky, kuoli kaupungin köyhäintalossa 24. joulukuuta 1917.