Yhteisöelämä
Yhteisö
Juutalaisen yhteisöelämän keskiössä Suomessa ovat lukuisat yhdistykset, joiden määrä saattaa yllättää ottaen huomioon yhteisön pienen koon. Niihin kuuluu hyväntekeväisyysyhdistyksiä, urheiluseura, kuoro sekä useita perinteisiä sionistisia järjestöjä. Myös juutalaisella lastentarhalla ja koululla tärkeä merkitys juutalaisen kulttuurin eteenpäin viejänä.
Monet näistä yhdistyksistä ovat Euroopan vanhimpia, sillä vastaavien yhdistysten toiminta muualla lakkasi toisen maailmansodan aikana. Niiden toiminta Suomessa todistaa konkreettisesti, miten suomenjuutalainen yhteisö selvisi holokaustista lähes koskemattomana.
Hevrat
Uskonnolliset yhdistykset
Perinteisen juutalaisen uskonnollisen elämän keskiössä Suomessa ovat olleet – ja ovat yhä – niin kutsutut hevrat, yhdistykset, joiden toiminta perustuu Tooran ja pyhien kirjoitusten opetuksiin. Vanhin Suomessa toimiva yhdistys on hautausapuyhdistys Chevra Kadisha. Helsingissä toimii edelleen myös sairasapuyhdistys Bikur Cholim sekä naisten hyväntekeväisyysyhdistys Frunta.
Vuodesta 1906
Urheilu ja kulttuuri
Helsingissä vuonna 1906 järjestetyn Venäjän sionistien kolmannen konferenssin ja sen laatiman Helsingin ohjelman vanavedessä – ohjelman, joka kehotti juutalaisia yhteisöjä vahvistamaan omaa kulttuurista ja sosiaalista elämäänsä – perustettiin Helsinkiin juutalainen urheiluseura sekä jiddishinkielinen kulttuuriyhdistys kuoroineen ja teatteriryhmineen. Urheiluseura Makkabi toimii edelleen.
Makkabi
Vuodesta 1917
Kulttuurielämän nousu
Suomen itsenäistyessä vuonna 1917 juutalainen kulttuurielämä pääsi uuteen nousuun. Samana vuonna perustettiin Juutalainen laulukuoro ry, joka toimii edelleen. Helsingissä toimi myös jiddishinkielinen teatteriseura ja kirjallisuusseura sekä heprean kielen kerho Chug Ivri, joka on yhä aktiivinen.
Hazamir
1920-luku
Sionistiset järjestöt
1920‑luvulla perustettiin myös sionistisia yhdistyksiä tukemaan juutalaisia yhteisöjä Erets Israelissa, Israelin maassa. Näihin lukeutuvat naisten hyväntekeväisyysjärjestö WIZO sekä Keren Kajemet, joka tukee nykyisin erilaisia ympäristö‑ ja ilmastokehityshankkeita Israelissa. Molemmat yhdistykset toimivat aktiivisesti edelleen.
Nuoriso
Nuorisotoiminta
Nuorisoyhdistykset ovat aina olleet tärkeä osa yhteisön toimintaa, ja niitä on historian aikana ollut useita. Mukana on ollut sekä aatteellisia että akateemisia yhdistyksiä. Helsingissä toimi myös juutalainen partiolippukunta. Nykyisin näiden perinteiden jatkajina toimivat BBYO ja JOY.
Perinne
Veteraanit ja perinne
Toisen maailmansodan kaatuneiden muistaminen ja veteraanien avustaminen ovat olleet tärkeitä asioita juutalaiselle yhteisölle. Suomen juutalaiset sotaveteraanit yhdistys perustettiin 1979 ja sen toiminnan jatkajana ja veteraanien muiston ylläpitäjänä toimii nykyisin Perinnekilta.
Media
Lehdet
Helsingissä juutalaisen yhteisön piirissä on ilmestynyt monia lehtiä – ruotsiksi, suomeksi ja jiddishiksi. Ensimmäisenä näistä alkoi ilmestyä Judisk Krönika vuonna 1918, ja sillä on ollut useita seuraajia. Nykyinen Hakehila‑lehti on ilmestynyt vuodesta 1978 ja on pian jo lähes viisikymppinen. Nykyisin lehti julkaistaan sähköisenä.
1893 · 1918
Koulut ja lastentarha
Helsingin juutalaisessa yhteisössä on sen alusta lähtien ollut juutalaisia kouluja. Uskonnollisilla alkeiskouluilla hedereillä oli tärkeä sija lasten kasvatuksessa 1800-luvulla. Vuonna 1893 perustettiin ensimmäinen juutalainen yhteiskoulu, jonka jatkajana toimi synagogarakennuksen alakerrassa toiminut hepreankielinen koulu. Nykyinen Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu perustettiin 1918.
Elävää yhteisöä — eilen ja tänään.