Keren Kajemet Finland

Historialliset juuret

Keren Kayemeth LeIsrael perustettiin joulukuussa 1901 viidennessä sionistikongressissa Baselissa. Suomen Keren Kajemet -komitea — nykyisin Keren Kajemet Finland ry — aloitti toimintansa heti Suomen itsenäistymisen ja juutalaisten kansalaisoikeuksien saamisen jälkeen vuonna 1918.

Toiminta oli alusta lähtien vilkasta. Järjestö keräsi lahjoituksia, myi puunistutuksia Eretz Israeliin, Israelin maahan ja kirjoitutti ansioituneiden henkilöiden nimiä Kultaiseen kirjaan. Toiminta oli laajaa jo 1920-luvulla, vaikka rahaliikenne oli haasteellista: kerätyt varat lähetettiin Jerusalemiin lontoolaisen pankin kautta ja yhteydenpito oli verkkaista. Helsingin osaston tulot vuonna 1926 olivat 43 789 markkaa ja vuonna 1927 noin 20 000 markkaa; Viipurin osaston vastaavat luvut olivat 29 000 ja 31 000 markkaa.

1930-luvun jälkipuoliskolla varoja kertyi pääasiassa “pushke-keräyksillä” — KKL:n sinisellä lippaalla, joka oli yksityishenkilöiden kotien ja yhdistysten tuttu näky. Lisäksi myytiin sähkelomakkeita, kalentereita ja postimerkkejä. Vuonna 1933 Suomen Keren Kajemet keräsi parinkymmenen lahjoittajan voimin 11 350 markkaa ensimmäistä Suomen juutalaisten metsää varten Eretz Israeliin. Vuoteen 1938 mennessä Helsingin KKL oli kerännyt noin 120 000 markkaa, ja juuri ennen sotaa keräyslistalla oli 97 lahjoittajaa, jotka olivat lahjoittaneet yhteensä lähes 123 000 markkaa.

Kehitys vuosikymmenten saatossa

Sotavuodet — toiminta jatkuu

KKF oli ainoa Keren Kayemeth LeIsraelin osasto Saksan rinnalla taistelleista valtioista, joka toimi koko toisen maailmansodan ajan. Helsingin KKL:n veteraanit Eva Rubinstein-Fortelius, Louis Levinsky ja Boris Rubanovitsch ovat muistelleet, että yhdistyksen toiminta jatkui keskeytyksettä sotavuosina 1939–1944.

Sotien jälkeinen jälleenrakennus

Sotien jälkeen Eretz Israelia rakennettiin myös suomalaisin lahjoituksin aivan konkreettisesti. Ensimmäinen kuorma tukkeja ja vaneria laivattiin Kotkasta syksyllä 1946: suomenjuutalaiset lähettivät Suomen hallituksen erityisluvalla puutavaraa lahjaksi Euroopan vainoja paenneille juutalaisille kotien rakentamista varten. Joulukuussa 1946 Johan Parviaisen Tehtaat Oy lähetti Mäntyluodosta 49 588 kuutiometriä suomalaista koivuvaneria, ja seuraavina vuosina Suomesta lähetettiin meriteitse useita eriä puutavaraa Israeliin.

Israelin valtion perustamisen jälkeen vuonna 1948 pushke oli lähes jokaisessa Suomen juutalaisessa kodissa — sekä koriste-esineenä että muistutuksena juutalaisten omasta valtiosta. Vuoden 1948 kahdesta joulukuun pushke-tyhjennyksestä kertyi yhteensä yli 173 000 markkaa.

Suomi-metsät Israelissa

Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka tunnustivat Israelin valtion perustamisen. Suomen juutalaiset järjestöt päättivät vuonna 1948 istuttaa Suomen nimissä metsän Israeliin, ja 1. huhtikuuta 1951 (24. adaria 5711) istutettiin kauan suunnitteilla ollut Suomi-metsä, Ja’ar Finland. Vuonna 1958 päätettiin istuttaa toinen Suomi-metsä Haruvit-metsän alueelle. Vuoteen 2026 mennessä KKF on istuttanut Israeliin yhteensä 15 metsää ja lukuisia lehtoja.

Lokakuussa 2010 presidentti Tarja Halonen osallistui valtiovierailullaan KKL:n puunistutusseremoniaan Kansakuntien lehdossa, Jerusalem-metsässä.

Toiminnan laajentuminen 2000-luvulla

KKF aloitti toimintansa juutalaisena sionistijärjestönä suomenjuutalaisten keskuudessa, mutta ajan mittaan toimintaan ovat tulleet mukaan myös Israeliin myötämielisesti suhtautuvat kristityt henkilöt ja kristilliset yhdistykset. Yhteistyö muun muassa Suomen Karmel-yhdistyksen kanssa alkoi jo vuonna 1961 ja on kehittynyt jatkuvasti.

Vuosien saatossa KKF on toteuttanut Israelissa monenlaisia hankkeita pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Sen 100-vuotisjuhlavuoden 2017–2018 keräyskohteena oli Yiftahin retkeily- ja virkistysalue. Yhteistyössä Norjan, Ruotsin ja Tanskan KKL-järjestöjen kanssa on toteutettu muun muassa Be'erin kibbutsin lähellä sijaitseva palonvalvontatorni (2012), Ambassadors-metsän metsänhoidon tutkimusprojekti Negevissä (2013–2014) sekä Dan Uzanin muistoksi nimetty Casuarina Circle (2016). Dan Uzan oli Kööpenhaminan synagogan vartijana vuonna 2015 surmattu Tanskan juutalaisyhteisön jäsen.

Muita hankkeita ovat olleet Tushian leikkikenttä yhteistyössä Tanskan kanssa (2019), Galilean Nof Hagalilissa sijaitsevan Huippuosaajien talon suomalainen luokka (2020–2021) sekä Taivas TV7:n viisi lehtoa Nasaretin ja Tabor-vuoren alueella (2014–2023). Vuonna 2023 toteutettiin Ein Gozin virkistysalue, ja 2024–2025 KKF on osallistunut Be'erin kibbutsin turva- ja palonvalvontatornin korjaukseen yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa.

Nykypäivä

KKF:llä on huhtikuussa 2026 yhteensä 160 jäsentä. Yhdistyksen hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja rahastonhoitaja Ethel Salutskij, varapuheenjohtaja Iakov Dondych, sihteeri Anne Willner sekä jäsenet Yosef Muksin ja Jan Cibulka.

Tukijoina ja lahjoittajina ovat olleet seurakunnan jäsenet, kristilliset yhdistykset ja muut Israelin ystävät. Yhdistys toimii edelleen kokonaan vapaaehtoisvoimin. Käynnissä olevista hankkeista keskeisin on Amnun-metsän uudelleenistutusprojekti Ylä-Galileassa.

Amnunin metsä sijaitsee Ylä-Galileassa Kinneret-järven pohjoispuolella. Metsä on lähellä Autuaaksijulistusten kirkkoa, Domus Galileaa sekä Kapernaumin ja Betsaidan arkeologisia kohteita. Tämä on nuori metsä, johon oli vasta äskettäin istutettu alkuperäisiä israelilaisia lajeja. Taimet istutettiin harvakseltaan kuten Välimeren alueen reunametsille on tyypillistä, mikä loi avaraa ja luonnonkaunista maisemaa.

Viime sodan aikana metsä kärsi laajoja vahinkoja ja sen lisäksi Libanonista ammutut raketit estivät kastelujärjestelmän asentamisen, minkä seurauksena taimet kuolivat ennen kuin ne ehtivät juurtua kunnolla. Amnunin metsä on osa Länsi-Korazimin suojelualuetta, joka kattaa 442,5 hehtaaria.

Metsässä on ruohokasvillisuutta ja hajanaisia alkuperäispuita, kuten jujuba, mikä tekee siitä luonnostaan sopivan puistometsän. Tällä on korkea ekologinen arvo. Sota aiheutti paljon ekologista ja sosiaalista vahinkoa Pohjois-Israelissa. Galilean ja Golanin kukkuloilla paloi tuhansia hehtaareja metsää mukaan lukien yli 190 hehtaaria nuorta Amnunin metsää. Tämä tuho vaikuttaa paljon muuhunkin kuin itse puihin. Se häiritsee villieläinten elinympäristöä ja vahingoittaa maapohjan kestävyyttä.

Tuho rajoittaa asukkaiden, retkeilijöiden ja pyhiinvaeltajien turvallista vierailua virkistysalueella. Metsien ennallistaminen on välttämätöntä sekä maan suojelemiseksi että siitä riippuvaisten yhteisöjen tukemiseksi.