Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu

Historialliset juuret

Koulu perustettiin vuonna 1918 nimellä Judiska Samskolan i Helsingfors. Aluksi se toimi kaksiluokkaisena valmistavana kouluna vuoteen 1923 saakka. Vuonna 1924 koulu laajeni yhdeksänluokkaiseksi yhteiskouluksi. Samana vuonna Malminkadulla synagogan alakerrassa toimintansa aloittanut koulu siirtyi omiin tiloihin Ruoholahdenkadulle.

Koulun perustamisen keskeisenä tarkoituksena oli taata juutalaisten lasten juutalainen opetus ja yleissivistys saman katon alla. Tuohon aikaan juutalaislapset kävivät muita kouluja, eikä heidän tietonsa juutalaisuudesta aina ollut riittävää. Oma koulu mahdollisti sen, että juutalaiskasvatus, heprean kieli ja yleissivistävät aineet kulkivat rinnakkain.

Kehitys vuosikymmenten saatossa

Perustamisestaan vuoteen 1933 koulun opetuskieli oli ruotsi. Kielenvaihto suomeen toteutettiin asteittain yhdeksän vuoden aikana siten, että aina uusi aloittava luokka otti opetuskielekseen suomen. Koko koulu oli suomenkielinen vuodesta 1941.

Vuonna 1962 koulu palasi Malminkadulle uuteen koulurakennukseen. Peruskoulu-uudistuksen myötä koulun nimi lyheni Juutalaiseksi kouluksi vuonna 1977. Vanha perinteinen nimi Helsingin Juutalainen Yhteiskoulu otettiin virallisesti uudelleen käyttöön vuonna 2011.

Oppilasmäärä on vuosien saatossa vaihdellut huomattavasti. Suurimmillaan oppilaita oli sodanjälkeisten ikäluokkien aikaan lähes 170 ja pienimmillään 1970-luvulla hieman alle 40. Nykyisin oppilaita on vuodesta riippuen sadan molemmin puolin.

Vaikka peruskoulu-uudistus toi kaikille suomalaislapsille tasavertaisen yleissivistävän koulutuksen, koulun rooli juutalaisen identiteetin ja juutalaisuuden tuntemuksen välittäjänä on vain korostunut vuosien saatossa. Tänä päivänä juuri tämä tehtävä, juutalaiskasvatuksen turvaaminen, on monelle perheelle tärkein syy valita lapsilleen juutalainen koulu.

Nykypäivä

Koulu noudattaa Opetushallituksen määrittämiä opetussuunnitelman perusteita ja antaa niiden lisäksi opetusta niin sanotuissa juutalaisaineissa. Uskonnon opetuksessa opiskellaan juutalaista uskontoa, ja historian opintoihin sisältyy yleisen historian ja Suomen historian rinnalla juutalaisten historiaa. Heprean kieltä opiskellaan ensimmäisestä luokasta lähtien. Juutalaisuus näkyy myös monen muun aineen opetuksessa — muun muassa maantiedossa, äidinkielessä, musiikissa, kuvataiteissa ja käsitöissä.

Työpäiviä koulussa on yhtä monta kuin muissakin suomalaisissa kouluissa, mutta suomalaisten pyhien lisäksi vapaata pidetään myös juutalaisina pyhinä. Näihin kuuluvat muun muassa rosh hashana, jom kippur, sukot, pesach ja shavuot. Lisäksi koulussa vietetään juutalaisaiheisia teemapäiviä ja tehdään opintomatkoja juutalaisiin kohteisiin niin Suomessa kuin ulkomailla, Israeliin saakka.

Koulun opettajakunta koostuu sekä juutalaisista että ei-juutalaisista opettajista ja muusta henkilökunnasta.