WIZO Finland

Historialliset juuret

WIZO perustettiin Lontoossa vuonna 1920, lähes kolme vuosikymmentä ennen Israelin valtion syntyä. Järjestön alkuperäisenä tehtävänä oli tukea juutalaisia siirtolaisia — erityisesti Itä-Euroopan vainoja ja pogromeja paenneita — jotka rakensivat uutta elämää Britannian hallinnoimassa Palestiinassa. Toiminta keskittyi naisten, lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä koulutukseen, sosiaalipalveluihin ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Vuosikymmenten aikana WIZOsta kasvoi yksi maailman suurimmista juutalaisista humanitaarisista järjestöistä, jolla on toimintaa kymmenissä maissa.

Suomen WIZOn historia alkoi vain muutamaa vuotta myöhemmin. Vuonna 1924 joukko aktiivisia juutalaisia naisia perusti ensimmäisen suomalaisen WIZO-osaston Viipuriin. Perustajiin kuuluivat muun muassa Gulle Steinbock, Mina Bortnovsky ja Helmi Jakobson. Vaikka nämä naiset eivät olleet itse koskaan käyneet Palestiinassa, he kokivat vahvaa vastuuta juutalaisen kotimaan tulevaisuudesta ja halusivat osallistua sen rakentamiseen omalta osaltaan.

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1926, perustettiin Helsingin WIZO. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Anna Pergament. Myöhemmin toiminta laajeni myös Turkuun ja Tampereelle.

Kehitys vuosikymmenten saatossa

Monikielinen yhteisö

WIZOn alkuvuosina toiminta oli vahvasti kansainvälistä ja monikielistä. Kokouksissa käytettiin jiddišiä, saksaa ja ruotsia, ja monet pöytäkirjat kirjoitettiin aluksi jiddišiksi. Järjestö ei ollut pelkkä hyväntekeväisyysjärjestö vaan myös tärkeä yhteisö, jossa juutalaiset naiset löysivät yhteenkuuluvuutta, kouluttautuivat, kehittivät organisatorisia taitojaan ja rakensivat yhteistä identiteettiä. Pienessä suomalaisessa juutalaisyhteisössä WIZO tarjosi naisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti sekä paikalliseen että kansainväliseen juutalaiseen toimintaan.

Sota-aika ja pakolaisten auttaminen

1930-luvun lopulla ja toisen maailmansodan aikana WIZOn merkitys kasvoi entisestään. Yhdessä Helsingin juutalaisen seurakunnan kanssa WIZO auttoi Suomeen saapuneita juutalaisia pakolaisia. Sodanjälkeisinä vuosina kansainvälinen yhteistyö ja yhteys muihin WIZO-järjestöihin ympäri maailmaa toivat pienelle suomalaiselle juutalaisyhteisölle toivoa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta vaikeina aikoina.

Israelin valtion perustaminen — tehtävän muutos

Merkittävä käännekohta tapahtui vuonna 1948 Israelin valtion perustamisen myötä. WIZOn tehtävä muuttui unelman tukemisesta konkreettisen yhteiskunnan rakentamiseen. Järjestö alkoi keskittyä erityisesti lasten päivähoitoon, koulutukseen, maahanmuuttajaperheiden tukemiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Vuonna 1951 Suomen WIZO sai ensimmäisen oman projektinsa Israelissa: Galileassa sijaitsevan päiväkodin, joka palveli vaikeissa oloissa eläviä lapsia. Vuonna 1960 suomalaisen WIZOn pääprojektiksi tuli Herzliyassa sijaitseva Shaviv-päiväkoti, joka on toiminut vuosikymmeniä järjestön työn symbolina Israelissa. Shavivin tukeminen jatkuu edelleen tänäänkin.

Pnina Jakobson — yksi suomalaisen WIZOn keskeisistä hahmoista

Yksi suomalaisen WIZOn merkittävimmistä henkilöistä oli Helmi Jakobson, myöhemmin nimeltään Pnina Jakobson. Hän kiinnostui juutalaisuudesta, kääntyi juutalaiseksi ja omaksui vahvasti sionistisen aatteen. Vuonna 1952 hänestä tuli Helsingin WIZOn puheenjohtaja. Pnina Jakobson tunnettiin kielitaidostaan, aktiivisuudestaan ja vahvasta sitoutumisestaan juutalaiseen yhteisöön sekä Israelin tukemiseen.

Näkyvyys suomalaisessa yhteiskunnassa

1950-luvulta lähtien WIZO Finland näkyi yhä enemmän myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestö järjesti hyväntekeväisyystapahtumia, kulttuuri-iltoja, heprean kursseja, taidenäyttelyitä ja varainkeruukampanjoita. Vuonna 1956 järjestettiin ensimmäiset kuuluisat WIZO-basaarit, joista tuli vuosikymmeniksi näkyvä osa järjestön toimintaa. Toimintaan osallistui myös suomalaisia vaikuttajia ja poliitikkoja, kuten Alli Paasikivi ja Sylvi Kekkonen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen WIZO Finland auttoi entisestä Neuvostoliitosta Israeliin muuttaneita juutalaisia, ja samalla suomalaisista tukijoista — niin kutsutuista kummeista — tuli tärkeä osa järjestön toimintaa.

Nykypäivä

WIZO Finland toimii edelleen aktiivisesti yhdessä WIZO Turun kanssa. Pääpaino on Herzliyan Shaviv-päiväkodin kautta tehtävässä työssä israelilaisten lasten ja perheiden hyväksi, ja samaan aikaan järjestön tärkeänä tavoitteena on vahvistaa juutalaista yhteisöllisyyttä ja identiteettiä Suomessa.

WIZO Finland järjestää vuosittain kaksi kummitapahtumaa sekä useita yhteisöllisiä ja kulttuurisia tilaisuuksia. Pitkäaikaisia perinteitä ylläpidetään muun muassa WIZO Food Marketin muodossa, joka toimii pop-up-ravintolana tarjoten israelilaisia ja juutalaisia herkkuja sekä paikan yhteisölliselle kohtaamiselle. Lisäksi järjestetään vuosittainen naisten ilta sekä nuorille juutalaisille naisille suunnattu Aviv-tapahtuma, jonka teemat liittyvät usein hyvinvointiin, identiteettiin ja yhteisöllisyyteen.

Nykyisen hallituksen puheenjohtajana toimii Dana Pikkarainen. Kummivastaavina toimivat Silvia Alegre ja Neshama Shemtov, jäsenvastaavina Rona Pomoell ja Sara Pinomaa, rahastonhoitajana Natali Ref ja tapahtumaemäntänä Tal Siren.

Tulevaisuudessa WIZO Finland haluaa kehittää toimintaansa entistä enemmän yhteisöllisyyden rakentamisen suuntaan. Tavoitteena on luoda uusia tapahtumia ja tapoja tuoda ihmisiä yhteen sekä vahvistaa juutalaista identiteettiä Suomessa myös nuorempien sukupolvien keskuudessa.

Satavuotinen taival

Vuonna 2024 WIZO Finland juhli satavuotista taivaltaan. Pienen suomalaisen juutalaisyhteisön rakentama järjestö on sadan vuoden ajan auttanut lapsia, tukenut Israelia, vahvistanut juutalaista identiteettiä ja rakentanut yhteyksiä ihmisten välille yli rajojen. WIZO Finlandin tarina osoittaa, kuinka myös pienellä yhteisöllä voi olla merkittävä vaikutus maailmaan.