Hazamir

Historialliset juuret

Judiska Sångföreningen rf – Juutalainen Laulukuoro ry perustettiin Suomen itsenäistymisvuonna 1917 neljän juutalaisesta musiikista kiinnostuneen seurakunnan jäsenen, Samuel Rubinsteinin, Hillel Schwarzmannin, Simon Parmetin ja Isaac Skurnikin toimesta. Kuoroa johti tunnettu säveltäjä ja sovittaja Simon Parmet (1897–1969) — hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluu Pikku Pietarin pihan (1961) elokuvamusiikki. Kuoroon kuului perustamisvaiheessa 60 aktiivilaulajaa.

Kuoron alkuperäinen esiintymiskieli oli jiddiš. Joitakin sävelmiä esitettiin myös ruotsiksi — esimerkiksi Suomis sång (Suomen laulu). Hepreaa käytettiin lähinnä uskonnollisissa sävelmissä, näihin kuului esimerkiksi hautausmaalla mieskuoron esittämä Ki malachav. Israelin itsenäistymisen myötä vuonna 1948 ohjelmistoon tulivat myös uudet hepreankieliset sävelmät.

Kehitys vuosikymmenten saatossa

Johtajien ketju

Toinen maailmansota katkaisi kuoron toiminnan, mutta sodan jälkeen kuoro elpyi ja jatkoi toimintaansa. Kuoroa ovat sen historian aikana johtaneet Simon Parmet, Samuel Rubinstein, Isaac Skurnik, Isak Manuel — joka toimi myös varajohtajana ja mieskuoron johtajana — Nathan Rubinstein, Harald Andersen, Leo Skurnik, pianonopettaja Eva Jacob vuodesta 1985 ja vuodesta 2012 musiikin maisteri Mirka Metsäranta.

Vuonna 1967 kuoroa alkoi johtaa Leo Skurnik, perustajajäsen Isaac Skurnikin poika. Kuorosta muodostettiin tuolloin nuorisokuoro, ja se sai uuden nimen Hazamir — hepreaksi satakieli.

Kansainväliset esiintymiset

Vuosikymmenten aikana Hazamir on esiintynyt sekä kotimaassa että ulkomailla. Kuoro vieraili Tallinnassa jo vuonna 1930 ja teki Skandinavian-kiertueen vuonna 1947. Yhdysvaltain-kiertue toteutettiin vuonna 1980. Kuoro on osallistunut myös useita kertoja Israelissa järjestettävälle Zimriyah-kuorofestivaalille — ensimmäisen kerran vuonna 1961 ja vuosina 1970, 1973, 1977 ja 1992. Sittemmin Hazamir on esiintynyt Pariisin vähemmistöuskontojen näyttelyssä vuonna 1994, Kööpenhaminan juutalaisen musiikin ja kulttuurin festivaaleilla vuonna 1996 sekä Tallinnan synagogassa vuonna 2009.

Levytykset

Hazamirin ensimmäinen EP-levy ilmestyi vuonna 1969. Levyn toisella puolella oli Balalaikka, joka oli pitkään radion listan ykkösenä, ja toisella puolella Luotan auringon nousuun. Vuonna 1983 kuoro teki Lontoossa uuden tallenteen Songs in Yiddish — alun perin C-kasettina, josta myöhemmin tehtiin CD-levy.

Kotimaan esiintymiset

Kotimaassa Hazamirin merkittäviä esiintymisiä ovat olleet itsenäisyyspäivän muistotilaisuus Helsingin synagogassa vuonna 1944, jossa muistettiin kaatuneita juutalaisia sotilaita. Kunniavieraana tilaisuudessa oli presidentti C. G. E. Mannerheim — ele, joka tunnusti Suomessa palvelleiden juutalaisten sotilaiden uhrauksen samaan aikaan, kun Eurooppa eli juutalaisvainojen synkimpiä vuosia. Kuoron 30-vuotisjuhlakonsertti pidettiin Sibelius-Akatemiassa vuonna 1947.

Kuoro on osallistunut lukuisiin musiikkifestivaaleihin 1980-luvulta 2000-luvulle. Se on esiintynyt MTV3:n valtakunnallisessa lähetyksessä vuonna 1997 ja juhlinut 90-vuotispäiviään konsertilla Helsingissä vuonna 2007. Vuonna 2008 Hazamir esiintyi Israelin 60-vuotisitsenäisyyspäivän konserteissa Espoossa ja Helsingissä ja vuonna 2009 juutalaisten sotaveteraanien tilaisuudessa Helsingissä.

Vuonna 2010 alkoivat yhteisesiintymiset klezmer-yhtye Freilach mit Kneidlachin kanssa, ja kuoron 100-vuotisjuhlakonsertti pidettiin Helsingissä vuonna 2017.

Nykypäivä

Hazamir-kuoro harjoittelee ja esiintyy säännöllisesti Helsingin juutalaisessa seurakunnassa. Kuoroon kuuluu nykyisin noin 30 laulajaa, joista osa on aloittanut jo 1960-luvulla. Hazamir on aidosti monisukupolvinen kuoro: laulajien joukossa on perheitä, joissa lauluperinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle — muun muassa Manuel–Hammermannin, Altschulerin ja Geronikin perheet.

Ohjelmisto käsittää jiddišinkielisten kansanlaulujen rinnalla myös heprean-, suomen- ja ruotsinkielisiä sävellyksiä sekä israelilaista musiikkia. Erityisen tärkeitä ovat juuri Hazamirille tehdyt sovitukset, jotka kantavat omaa, helsinkiläistä juutalaista perintöään. Sovituksia tekivät pääasiallisesti Simon Parmet ja Samuel Rubinstein traditionaalisista sävelmistä, joita Venäjän juutalaiset sotilaat olivat tuoneet mukanaan. Tunnetuimpia ovat Der Rebe hot geheissen, Der Alef Beis ja Fun Spanien.

Jiddiš elää yhä Hazamirin sävelissä

Kun Juutalainen Laulukuoro perustettiin vuonna 1917, jiddiš oli Helsingin juutalaisten arkikieli. Sata vuotta myöhemmin kieli on lähes kadonnut puhutusta käytöstä — mutta se elää yhä Hazamirin sävelissä. Kuoro on samalla seurakunnan ääni ja muisti: silta perustajien sukupolvelta, joka rakensi suomenjuutalaista kulttuurielämää itsenäistyneessä maassa, niihin laulajiin, jotka tänään kantavat sitä eteenpäin.