Perinnekilta

Historialliset juuret

Suomen juutalaiset saivat täydet kansalaisoikeudet vuonna 1918, vain vähän aikaa Suomen itsenäistymisen jälkeen. Kun maa joutui sotaan vuonna 1939, juutalaiset miehet ja naiset olivat valmiita lunastamaan velvollisuutensa puolustaa isänmaataan. Eri rintamilla palveli yli 350 juutalaista, joista 22 antoi henkensä taisteluissa isänmaan puolesta, ja yksi siviili sai surmansa vihollisen pommituksissa.

Sotien jälkeinen veteraanitoiminta käynnistyi pian, mutta Neuvostoliitto-johtoinen valvontakomissio kielsi sen toiminnan vielä Suomessa toimiessaan. Veteraanitoiminta jouduttiin tämän vuoksi keskeyttämään, ja se sai jatkua avoimesti vasta vuosikymmenten päästä.

Kehitys vuosikymmenten saatossa

Suomen juutalaisten sotilaiden veteraaniyhdistys perustettiin uudelleen vuonna 1979, ja sen toiminta oli Helsingin veljespiirissä vireätä. Veteraaneista vanhin, Salomon Altschuler, lauloi vielä 100-vuotiaana Helsingin veteraanikuorossa.

Veteraanien korkean iän ja vähenevän jäsenmäärän vuoksi yhdistys lopetti toimintansa vuonna 2014. Vuonna 2006 perustettu Suomen juutalaisten sotaveteraanien perinnekilta ry otti tehtäväkseen veteraanien muistojen ja perinteiden vaalimisen. Tuolloin vielä elossa olleet sotaveteraanit tulivat Killan kunniajäseniksi. Heistä viimeinen, Salomon Altschuler saatettiin haudan lepoon helmikuun 7. vuonna 2019.

Toiminnan laajentuminen

Veteraanien muiston ylläpitämisen lisäksi Kilta on ottanut tehtäväkseen kerätä, tallentaa ja jakaa tietoa juutalaisista sotaveteraaneista niin jälkipolville kuin tutkijoille. Tietoa veteraanien ja kotirintaman toiminnasta on haluttu jakaa erityisesti Helsingin juutalaisen koulun oppilaille ja muille juutalaisnuorille.

Kilta on koonnut Suomen juutalaisten sotaveteraanien matrikkelin, josta käyvät ilmi sotiin osallistuneet, heidän sotilasarvonsa, palvelusaikansa, taistelupaikkansa, kunniamerkkinsä, mahdollinen haavoittuminen tai kaatuminen sekä tiedossa oleva hautapaikka. Matrikkeliin on pyritty saamaan sotilaiden armeijakuvat sekä asiaankuuluvaa sota-aikaista kuva-aineistoa. Mukaan on koottu myös ne Suomen juutalaiset, jotka Machal-vapaaehtoisjoukoissa osallistuivat Israelin itsenäisyyssotaan 1948.

Viime vuosina Kilta on laajentanut toimintaansa keräämällä ja tallentamalla kulttuuritietoa myös laajemmin Suomen juutalaisten perinteistä ja tavoista. Tämä tapahtuu haastattelemalla eri-ikäisiä ja eri taustoista olevia juutalaisia Suomessa.

Nykypäivä — Kilta seurakunnan aktiivisena toimijana

Perinnekillalla on tällä hetkellä noin 80 jäsentä. Sen aktiivinen toiminta on houkutellut osallistujia muun muassa klubi-iltojen esitelmä- ja elokuvaesityksiin sekä kevään perinteiselle shabat-illalliselle, johon pääpuhujaksi on yleensä kutsuttu joku suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttava henkilö. Klubi-iltoihin osallistuu noin 50 henkeä, shabat-illalliselle joskus jopa sata.

Yhteistyössä seurakunnan kanssa Kilta edustaa Suomen juutalaisyhteisöä kaatuneiden muistopäivän ja Suomen itsenäisyyspäivän muistotilaisuuksissa Helsingin juutalaisella hautausmaalla. Itsenäisyyspäivänä Kilta on sytyttänyt lyhdyn jokaisen veteraanin haudalle valaisemaan heidän muistoaan.

Hautausmaan muistomerkin edessä lepää 14 sankarivainajaa, joista viimeisin haudattiin vuonna 2023. Tämä viimeinen hautaus oli juutalaisen sotilaan Egon Moses Rosenthalin sankarihautaus 30. toukokuuta 2023 — 79 vuotta sen jälkeen, kun hän Karjalan kannaksella 26. kesäkuuta 1944 katosi vihollisen tykistökeskityksessä. Kilta osallistuu vuosittain 30. marraskuuta talvisodan alkamispäivän ja 13. maaliskuuta järjestettäviin juhlallisuuksiin.

Muisto joka kantaa

Suomen juutalaisten sotahistoria on poikkeuksellinen koko juutalaisessa Euroopassa. Samaan aikaan kun Eurooppa eli juutalaisvainojen synkimpiä vuosia, Suomen juutalaiset palvelivat täysivaltaisina kansalaisina oman maansa armeijassa. Perinnekilta kantaa tätä muistoa eteenpäin — sekä niiden kunniaksi, jotka eivät palanneet rintamalta, että niiden, jotka palasivat rakentamaan isänmaataan sekä yhä elävää Suomen juutalaista yhteisöä.