Chevra Kadisha

Juuret Abrahamin ajassa

Chevra Kadishan juuret löytyvät Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta (luvut 23–25), jossa Abraham osti patriarkkojen luolan Saaran hautapaikaksi. Euroopan ensimmäisen järjestäytyneen Chevra Kadishan perusti perinteen mukaan Prahan Maharal (rabbi Yehuda Liwa ben Bezalel) vuonna 1564. Sieltä malli levisi juutalaisiin seurakuntiin ympäri Eurooppaa.

Helsingin Chevra Kadishan vaiheet

Chevra Kadisha Helsinki perustettiin vuonna 1864. Perustajina toimivat kantonistit. Alkuperäisenä tarkoituksena oli varmistaa asianmukainen juutalainen hautaus palveluksessa menehtyneille tovereille. Chevra Kadishalla oli oma rukoushuone joka toimi siihen asti kunnes Helsingin synagoga vihittiin käyttöön vuonna 1906..

Kun Helsingin juutalainen seurakunta perustettiin virallisesti, Chevra Kadisha on jatkanut toimintaansa keskeytyksettä ja toimittanut halakhan, juutalaisen uskonnollisen lain mukaisia ortodoksisia hautajaisia vainajan toiveiden ja perinteen mukaisesti.

Chevra Kadishan jäsenet huolehtivat vainajasta, valmistavat hänet hautaukseen ja tukevat surevaa perhettä vaikeassa hetkessä. Käytännön työn rinnalla kulkee aina henkinen ja uskonnollinen ulottuvuus: Chevra Kadisha on ytimeltään humanitaarinen juutalainen järjestö.

Ensimmäinen hautausmaa toimi Helsingin Hietalahdessa. Nykyinen käytössä oleva hautausmaa perustettiin Hietaniemeen vuonna 1895, ja sen yhteyteen rakennettiin myöhemmin uudempi osa. Alueelle valmistui vuonna 1951 K. R. Lindgrenin suunnittelema kappeli sekä rukoushuone hautajaistoimituksia varten.

Hautausmaalla on myös sotilasosasto, joka on omistettu Suomen itsenäisyyden puolesta kaatuneille juutalaisille sotilaille. Heidät on haudattu hautausmaan juutalaiseen sotilasosastoon. Toisen maailmansodan aikana kymmenet juutalaiset sotilaat palvelivat Suomen armeijassa vuosina 1939–1945 käydyissä kolmessa sodassa. Jatkosodan aikana (1941-1944) he taistelivat Neuvostoliittoa vastaan natsi-Saksan aseveljinä.

Nykypäivä

Chevra Kadisha Helsinki toimii edelleen aktiivisesti. Vapaaehtoiset suorittavat taharan — vainajan pyhän puhdistuksen — ja tukevat omaisia menetyksessä. Näin jokainen seurakunnan jäsen, joka niin toivoo, saa levätä läheistensä vierellä esi-isien perinteen mukaisesti.

Nykyään Chevra Kadishassa toimii noin 85 vapaaehtoista. Toimintaa johtavat puheenjohtaja Joona Hasan sekä varapuheenjohtaja ja gabbai Gil Mayer. Kuolemantapauksia on keskimäärin noin kymmenen vuodessa.

Kuolemantapauksen sattuessa tieto tulee joko gabbaille, hautausyhdistyksen edustaja, tai puheenjohtajalle, ja he ryhtyvät välittömästi järjestämään hautajaisia. Hautajaiset pyritään aina pitämään mahdollisimman pian, ihanteellisesti jopa vuorokauden kuluessa.

Tahara (suomenjuutalaisten keskuudessa usein myös jiddishiksi tare) suoritetaan siten, että naiset huolehtivat naisista ja miehet miehistä. Taren voi suorittaa kuka tahansa Chevra Kadishan jäsen, ja se on keskeinen osa vainajan kunnioittamista (kavod hamet) juutalaisessa laissa. Chevra huolehtii myös siitä, ettei vainaja jää vartioimatta (shemira) ennen hautaamista.

Perheet voivat pyytää, että vainaja tuodaan kotiin ennen hautajaisia, mutta tämä on nykyään hyvin harvinaista. Chevran miespuoliset vapaaehtoiset vastaavat myös arkun kantamisesta ja hautaan laskemisesta hautajaisten yhteydessä.

Merkittävä hetki lähimenneisyydessä koettiin 30. toukokuuta 2023, jolloin Egon Moshe Rosenthal haudattiin Hietaniemen juutalaisen hautausmaan sotilasosastolle. Helmikuussa 1924 syntynyt Rosenthal katosi 20-vuotiaana kesäkuussa 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välisissä taisteluissa itärintamalla. Hänet saatiin lopulta kotiin juutalaiseen sotilashautaukseen 79 vuotta katoamisensa jälkeen.

Katkeamaton perinteiden ketju

Chevra Kadisha ilmentää juutalaisuuden hiljaista mutta keskeistä arvoa: ihmisarvo kuuluu jokaiselle, erityisesti niille, jotka eivät enää voi puhua puolestaan. Helsingissä tämä työ yhdistää pienen seurakunnan goldene keitiin, katkeamattomaan perinteiden ketjuun, joka ulottuu Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta 1500-luvun Prahan kautta nykypäivään.