• Näyttelystä |
  • Sanasto
  • Historia
    • Tsaarin sotilaat
    • Kansalaisoikeudet
    • Toinen maailmansota
    • Antisemitismi
    • Holokausti
    • Sionismi
  • Yhteisöt
    • Kaupungit
    • Synagogat
    • Hautausmaat
    • Elinkeinot
    • Kielet
    • Koulut
  • Ihmiset
    • Alkuperä
    • Perhe
    • Kasvoja
    • Elämänkaari
    • Vapaa-aika
    • Muistelmia
  • Uskonto
    • Perinteet
    • Hyväntekeväisyys
    • Rabbit
    • Liturginen musiikki
    • Esineistöä
    • Ruokaperinne
  • Kulttuuri
    • Sionistiyhdistykset
    • Nuorisoyhdistykset
    • Urheilu
    • Musiikki
    • Kirjallisuus
    • Teatteri
  • Historia
  • Tsaarin sotilaat

Tsaarin sotilaat


Suomen juutalaisen yhteisön varhaisvaiheet ovat kytköksissä Venäjän keisarikunnan asepalvelus-politiikan kanssa. Nikolai I:sen 1827 vahvistaman lain mukaan juutalaisten tuli suorittaa asepalvelus Venäjän armeijassa. Näin Suomeen saapui juutalaisia sotilaita 1830-luvulta lähtien. Tätä ennenkin tiedetään Suomessa asuneen joitakin juutalaisia, vaikka Ruotsin vallan ajalta peräisin oleva perustuslaki kielsi juutalaisten asettumisen maahan.

Vuonna 1858 annetun lain ansiosta Venäjän armeijassa palveluksensa päättäneet sotilaat saivat asettua asumaan niille paikkakunnille, joissa he olivat palvelleet. Juutalaiset sotilaat perheineen loivat näin perustan maamme juutalaisille yhteisöille

Venäjän sotilaspolitiikalla oli myös synkkä varjopuolensa – nuorimmat rekryytit olivat lapsia, jotka oli riistetty vanhemmiltaan ja lähetetty sotilaskouluihin. Täysi-ikäisinä nämä niin kutsutut kantonistit astuivat palvelukseen, joka saattoi kestää 25 vuotta. Kantonistijärjestelmä lakkautettiin 1856 ja sotilaitten palvelusaikaa lyhennettiin tuntuvasti. Juutalaisia sotilaita palveli Suomessa aina Venäjän vallankumoukseen asti.

        Käyttöoikeudet © 2009 Helsingin juutalainen seurakunta | Yhteistyökumppanit | Käyttöehdot