Perinteet

Suomen juutalaiset noudattivat pitkälti samaa perinteistä elämän muotoa kuin Itä-Euroopan juutalaiskaupungeissa shtetleissä. Päivittäinen elämä pyöri kodin, synagogan ja työpaikan ympärillä. Miehille olivat tärkeitä synagogassa tai pienemmissä rukoushuoneissa pidetyt päivittäiset rukoushetket. Naisten keskeinen tehtävä oli kodin ylläpitäminen ja sapatin valmistaminen. Naisten uskonnollisuuteen liittyi myös tärkeänä osana joka kuukautinen mikvessä, rituaalikylvyssä käyminen.

1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolella uskonnolliset juutalaiset pukeutuivat perinteisiin itäeurooppalaisiin asuihin, ts. pitkiin mustiin takkeihin, joita jiddishiksi kutsuttiin kapoteiksi, ja hattuihin. Sapattina pidettiin soopelinkarvahattua shtreimeliä. Joillain miehillä oli vielä pitkät parrat. Naisten uskonnollisen pukeutumisen tyypillinen tunnusmerkki oli peruukki.

Maailmansotien välisenä aikana näistä perinteisistä puvunparsista on enää vähän merkkejä. Juutalaiset pukeutuivat viimeisimmän kaupunkimuodin mukaan, eikä miehillä ollut enää partoja. Katso kasvoja!