Liturginen musiikki

Juutalaiset yhteisöt Suomessa palkkasivat hyvin varhaisessa vaiheessa henkilöitä, jotka osasivat johtaa päivittäisiä rukouksia ja synagogajumalanpalveluksia. Usein nämä henkilöt toimivat myös shohet-teurastajina ja ympärileikkaajina. Syksyn suuria juhlapyhiä varten – juutalainen uusivuosi, suuri sovintopäivä, lehtimajajuhla, Tooran ilojuhla – saatettiin kutsua korkeatasoisia kanttoreita ulkomailta asti.

Juutalainen liturginen musiikki sisältää raamatun resitaation ja rukousten traditionaalisen laulun lisäksi eri ajoilta peräisin olevia sävelmiä. Suomen juutalaisiin seurakuntiin syntyi ajansaatossa oma kaanon koskien erityisesti suurien juhlapyhien sävelmiä. Nämä melodiat olivat kotoisin niiltä alueilta, joista sotilaat ja ensimmäiset uskonnolliset työntekijät olivat syntyisin. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi Turussa ja Helsingissä on erilainen traditio. Turun juutalaiset ovat kutsuneet omia juhlapyhien melodioitaan nimellä obuske nign, Turun sävel.